Hallitus pohtii parhaillaan Säätytalolla miten ja millä aikataululla Covid-19 aiheuttamista rajoituksista olisi parasta irtaantua. Kaiken kaikkiaan Suomen tilanne taudin ja tartuntojen sekä taudista parantuneiden suhteen näyttäisi olevan hyvällä tolalla. Suurin ja vaikeimmin hoidettava potilas on maan talous.
Asiantuntijat ovat huolissaan kuinka kauan kestää talouspudotuksen nostaminen edes viime vuoden tasolle. Vuoden 2008 finanssikriisistä toipuminen kesti n. 10 vuotta. Nyt mm. Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto veikkaa elpymisen kestävän jopa 20 vuotta.
Vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä Suomesta katosi n. 100 000 teollista työpaikkaa lähinnä Aasian halvan työvoiman maihin kuten Kiinaan. Suomeen jäi työttömien armeija tilalle aiheuttaen joidenkin arvioiden mukaan n. 6 miljardin euron lisäkulut valtiolle vuonna 2018. Olipa oikea luku vaikka 5 mrd euroa, niin se on aivan liian suuri.
Korona-viruksen tihutöitä pelätessään ja kansaa suojellessaan hallitus ja eduskunta sulkivat ulkorajat ja vähäksi aikaa Uudenmaankin muusta Suomesta. On helpompi sulkea laajasti kuin täsmätoimena. On alkanut hiljalleen selvitä median kertomana, että hoivakotien vanhukset ja Uudenmaan Somaliyhteisö ovat suhteellisesti suurimmat yksittäiset tartuntakohteet. Myös Suomeen palanneet kansalaiset, lähinnä lentäen, pääsivät livahtamaan koteihinsa ilman lentokentällä tapahtuvia tarkastuksia tai karateeniin sulkemisia. Pohjois Suomessa Ruotsissa rajan yli pendelöivät työntekijät ovat tuoneet korona-virusta ja tartuntoja runsaasti tuliaisina. Miksi rajaa ei pantu kiinni?
Jos 2008 kriisin johdosta teolliset työpaikat katosivat, niin nyt ovat kotoamassa palvelusektorin työpaikat ja iso määrä myös yrityksiä- monet lopullisesti. Nyt ei ole aikaa viivytellä. Potilas ei saa kuolla hoitoon vaan tervehtyä. Kotimainen kysyntä ja siinä palvelusektori on merkittävä kasvumoottori Suomessa.
Hallituksen pitää keskittyä täsmätoimiin. Taloudellinen tuki on hyvä, mutta vielä parempi on antaa lupaa jatkaa liiketoimintaa. Fokuksessa erityisesti Pk-yritykset ja mikroyritykset, joilla monillakaan ei ole puskurirahastoja pahan päivän varalle. Kyllä liiketoimintaa voi harjoittaa turvallisesti , jos tervettä harkintaa ja luovuutta käytetään.
Juttelin pari viikkoa sitten erään Joensuulaisen ystäväni kanssa koronasta. Hänen mukaansa silloin Pohjois-Karjalassa oli 8 koronatapausta. Mies tuskaili, että onko todella syytä pitää koko maakunnan kaikki ravintolat ja kahvilat kiinni puhumattakaan muista pientoimijoista. Tilanne oli sama Kainuussa, jossa tuolloin oli 7 korona tapausta .
Tarvitaan tervettä harkintaa ja talonpoikaisjärkeä , jotta koronan aiheuttamat ja osin hätiköiden tehdyt rajoitukset saadaan poistettua ensi tilassa. Keskustan pitäisi edustaa hallituksessa tervettä maalaisjärkeä, mutta onko se päässyt ”asfaltoitumaan”? Demareiden luulisi olevan todella huolestuneita työllisyydestä kuten kunnon työväenpuolueen tulisikin olla. Vihreiden pitäisi tässä tilanteessa unohtaa ilmastonmuutos, jätteiden kierrätys ja muu taloutta nakertava ” vihreä uskontoretoriikka”. Konkursiin suuntaavalla maalla ei ole varaa vihreään politikkaan.
Vaikeina aikoina tarvitaan jämeriä ja visionäärisiä johtajia, jotka kulkevat joukkojensa edessä suuntaa näyttäen.