Lehtijuttuja

Julkaistuja lehtijuttuja vuosien varrelta satunnaisessa järjestyksessä.

Martti Issakainen 25.3.2021

Uimahalli Munkkivuoreen nyt

Helsingin kaupungin suunnitelmat uuden asuinalueen luomiseksi Munkkivuoresta Pitäjänmäen liikenneympyrään ja siitä eteenpäin edistyvät. Pitäjänmäen liikenneympyrää rakennetaan jo uusiksi. Lausuntoja on pyydetty eri tahoilta ja heitä tullaan varmaan kuulemaan jatkossakin. Länsi- Helsingin yrittäjät ovat omassa lausunnossaan esittäneet mm. uimahallin mukaan ottamista uuteen kaavaan.

Huomion arvoinen asia, jota yrittäjät ovat korostaneet lausunnossaan ja joka puuttuu suunnitelmista, on uimahalli. Kun uusi kaava ja siinä suunnitellut rakennukset infroineen ovat toteutuneet tulevaisuudessa Munkinseudulle tulee n. 15 000 uutta asukasta entisten n. 22 000 lisäksi. Kyseessä on kaupungin osa- alue, jossa tulee asumaan yli 37 000 asukasta, reippaasti Keravan kaupungin kokoinen väestön keskittymä. Kyllä tälläinen asukasjoukko tarvitsee lähellä sijaitsevan uimahallin. Tiedossani ei ole yhden yhtäkään saman kokoluokan kaupunkia Suomessa, missä ei olisi uimahallia. Eikä Munkinseudun pidä olla poikkeus. Jokainen uimahallin käyttäjä ymmärtää ja tietää, että hallin on oltava lähellä, sinne pitää päästä kätevästi sekä julkisilla että omin avuin. Moni ei lähde täältä Töölöön parkkipaikkoja etsiskelemään puhumattakaan jo vanhahtavasta Pirkkolan uimahallista.

Munkinseudulla on runsaasti esikoululaisia, koululaisia, eläkeläisiä sekä tietenkin aktiitivisia työssäkävijöitä. Heille uusi virkistymispaikka olisi tervetullut verorahojen vastineeksi. Samalla se toimisi alueen uutena vetovoima- ja viihtyvyystekijänä.

Nyt tarvitaan ihmisiä tukemaan hanketta. Kun kaavat on lyöty lukkoon, silloin on auttamatta myöhäistä. Uimahalli on tyypillisesti sellainen liikuntapaikka, joka pitää sijaita lähietäisyydellä, jonne on helppo ja kätevä mennä. Sitäpaitsi Huopalahden tielle suunniteltu pikaraideliikenne sekä Valimoon saakka rakennettava Raidejokeri tuovat muualtakin uimahallin sekä muiden liikuntamuotojen harrastajia rikastuttamaan aluetta ja sen palveluyrityksiä sekä kauppaa. Logistiikka on kohdallaan, väkeä on enemmän kuin tarpeeksi, tuskin rahastakaan tulisi olemaan puutetta. Ainoa asia mistä näyttää olevan puutetta on tahto. Luulisi kuntavaalien alla löytyvän innostavia sieluja asian viemiseksi rohkeasti eteenpäin. Tällä kerralla hallihanke ei saa jäädä savolaisen projektin vaiheeseen eli ”aloittamista vaille valmiiksi.”

Munkkivuori on tunnettu tasokkaasta Talin golfkentästä, keila-, tennis, yms.halleista sekä sisä- että ulkopalloilukentistä. Tähän urheilu- ja liikuntaklusteriin sopisi uimahalli tai spa- tyyppinen laitos kuin käsi hanskaan. On aika ryhtä katselemaan sopivaa paikkaa.

Martti Issakainen

metsänhoitaja, yrittäjä

Martti Issakainen 10.09.2015

Tanska on joulukuusibisneksen suurmaa

Tanskassa Fynin saarella Langesössä on järjestettiin elokuussa jo 24. kerran joulukuusimessut. Tämä alan suurkatselmus pidetään joka vuosi elokuun 3. viikon torstaina.Tällä kertaa messuille osallistui 120 näyteilleasettajaa yli 10 maasta. Kävijöitä n. 3000. Jokseenkin kaikkea mitä joulukuusen kasvatuksessa tarvitaan oli näytillä taimista koristeisiin saakka. Kuusen kasvatuksessa tarvittavaa tekniikkaa esiteltiin laajasti istutuskoneista, karsinta-, lannoitus-, torjunta-aineiden levityslaiteista kuusien tahopakkauskoneisiin. Lajissaan tapahtuma on Euroopan suurin.

Tanskassa on n. 2500 joulukuusen kasvattajaa , joista 700 on Tanskan Joulupuuseuran jäseniä. Käytännössä kaikki suuret kuusen kasvattajat ovat liittyneet seuraan. Kasvatusalasta 50 % on jäsenten viljelmiä. Mukana on puolen tusinaa todella isoa operoijaa, jotka hallitsevat koko kuusen kasvatusketjua istutuksesta valmiiksi pakattuina asiakkaalle vientitoimitukseen saakka.

Vuosittain Tanskassa kasvatetaan 12 milj. kuusta, joista yli 85 % on Kaukasian pihtakuusia eli tanskalaisittain Nordmand – kuusia ( abies normannii). Mielenkiintoinen yksityiskohta on , että tämän suosituimman ja eniten myydyn lajikkeen jalosti suomalainen tutkija Nordman. Kauppamiehinä tanskalaiset nappasivat busineksen itselleen.

Tavallista meikäläistä kuusta, Picea Abiesta on vajaat 10 % joulukuusituotannosta.

Omorikan eli Serbian kuusen kasvatus on viime vuosina laskenut jyrkästi. Sen osuus lienee alle 2 % kokonaismäärästä.

Tanskan vuosittaisesta kuusisadosta vientiin menee yli 10 miljoonaa kuusta, josta Suomeen tuodaan n. 100 000 kpl .Puolet Tanskan kuusiviennistä menee Saksaan. Ranska , Britannia ja Alankomaat ovat muita suuri vientikohteita. Norja ja Ruotsiinkin viedään huomattavasti enemmän kuin Suomeen.

Tanskan mittava kuusibisnes alkoi sattumalta toisen maailmansodan päätyttyä. Saksa oli pommitettu raunioiksi ja sodassa kaatuneiden hautoja oli valtavat määrät. Rikkipommitetussa maassa oli huutava pula sopivista koristehavuista hautoja kattamaan.

Eräs tanskalainen kartano sai kyselyn koristehavuista. Tuotapikaa pakattiin kaksi kuorma-autoa täyteen koristehavuja Saksaan vietäväksi.

Siitä Saksan kauppa sai alkunsa. Rekkaralli Saksaan lisääntyi vuosivuodelta ja pian tulivat mukaan kuvaan myös joulukuuset. Kunnon volyymeihin tanskalaiset pääsivät viennissä pari kymmentä vuotta sitten. Saksan vienti sittemmin on sittemmin muodostanut leijonan osan Tanskan kuusi-ja koristehavubisneksestä.

Tanskasta kehittyi nopeasti joulukuusien johtava tuottaja ja viejä.

Metsätalouden lilliputista tuli joulukuusibisneksen jättiläinen.

Tällä hetkellä Tanska on koko Euroopan johtava joulukuusien toimittaja. Siksi on luonnollista, että myös Euroopan merkittävin joulukuusitapahtuma järjestetään Tanskassa. Kuusi -ja havubisnes lähentelee vuositasolla 0.5 mrd. euroa.Yli puolet kuusibisneksestä on Tanskan Joulupuuseuraan järjestäytyneiden kuusifirmojen käsissä.Tuotanto on pitkälle rationalisoitu. Koko kasvatusketju on hallinnassa aina taimen kasvatuksesta, rikkakasvien torjunnasta, muotoleikkauksesta , pituuskasvun säätelystä koneelliseen kaatoon ja pakkaukseen saakka. Toiminta on huipputehokasta ja logistiikka pelaa. Tehokkaat pakkaus- ja kuljetusratkaisut pitävät logistikkakulut kohtuullisina. Esimerkiksi Suomeen tuotavien kuusten rahtikulut ovat 2-3 euroa / kpl kuljetusmatkasta ja kuusien koosta riippuen.

Yhteen trukkilavaan mahtuu 70-100 puuta koosta ja lajista riippuen. Täysperävaunullinen rekka pystyy kuljettamaan 1000 -1500 muoviverkkoon pakattua kuusta.

Tanskalla on monta kasvatuksen kilpailuetua:

Leudot talvet, vähälumisuus, sopivat kasvatusmaat sekä Tanskan keskeinen sijainti päämarkkinoihin nähden luovat hyvät edellytykset kuusien kasvatukselle. Lumipeite on satunnaista ja usein sitä kestää pari viikkoa ja sekin vasta tammi-helmikussa sopivasti kuusisesongin jälkeen.

Hyvin läpivietynä ja hoidettuna kuusiprojekti tuottaa 8-10 vuodessa laadukkaita kuusia jopa 6000 kpl/ ha. Kuuset on laatuluokiteltu. Priima ja standardi ovat kalleimpia luokkia. Ueimmat ostajat käyvät valitsemassa ja merkkaamassa puunsa hyvissä ajoin etukäteen heti elokuusta alkaen.

Kun tähän vielä lisätään tanskalaisten tunnettu kauppiastaito sekä logistiikan hallinta, menestyskonspti on valmis.

Suomen kuusenkasvattajilta odottaisi rivakampia otteita kuusibisneksessä. Kuusen kasvatukseen hyvin sopivia maita ja mantuja riittää. Kasvupotentiaalia siis löytyisi ja osaamistakin. Ei kai vain liene jarruna kauppiastaidot?

Venäjä voisi olla suuri ja kasvava vientimarkkina.

Pietarin 5 miljoonan asukkaan kaupunki on 4-5 tunnin ajomatkan päässä. Sitäpaitsi ortodoksiuskolla on Venäjällä pitkä perinne. Perinteisesti venäläiset viettävät joulua pari viikkoa Suomen jälkeen, joten melkoinen ” jälkimarkkinapotentiaali” sijaitsee sopivan lähellä.

Pietari on suurkaupunki ja uusrikkaita sekä muuten hyvin toimentulevia ihmisiä , joilla on ostovoimaa, on aivan tarpeeksi kukoistavallekin kuusibisnekselle. Kuka ryhtyisi selvittämään toimintakonseptia?

Aluksi kannattaa ottaa selvää joko tanskalaiset ovat siellä. Jos eivät ole ,

niin pitäisi selvittää ovatko he olleet siellä ja ovatko kenties tulossa?

Olivatpa Pietarin markkina minkälaiset tahansa, sen ei saa antaa vaikuttaa länsivientiin. Jos kerran tanskalaiset , niin miksemme mekin? `

Kuvatekstit:

kuva1 P1130731 jpg

Istutusvalmiita 2-vuotiaita pihtakuusia. Kasvatus Jiffy-paakussa, jonka ansiosta välitön kasvuun lähtö ilman juurten juromista. Mahdollista nopeuttaa kasvatusaikaa yhdellä vuodella.

Kuva 2 P11 30725 jpg

Egedalin valmistama kuusten 3-putkinen pussituskone, 250 -300 puuta/ h. Hinta

n. 10500 euroa. Yhdelle trukkilavalle saadaan mahtumaan 70 -100 kuusta.

Kuva 3 P11 30727 jpg

Geomec 2 -rivinen monitoimikone kuusiviljelmien hoitoon.Kone leikkaa alaoksat, lannoittaa, ruiskuttaa ja kastelee 3 riviä kerralla. On suurten viljelmien kone. Kapasiteetti 10 ha / 8 h. Kuvassa toimitusjohtaja Hans Henrik Pedersen

Kuva 4 P11 30315 jpg

Upea pihtakuusi tämän vuotisen kuusten kauneuskilpailussa yleisöäänestyksessä menestynyt. Kilpailun voittaja saa kunnian toimittaa joulukuusi Tanskan kuningashuoneelle.

Kuva 5 P1130723 jpg

Tanskan Joulupuuseuran toiminnanjohtaja Claus Christensen.

Hän sanoi, että tänä vuonna kuusten kysyntä ja tarjonta on tasapainossa.

Ehkä lievää ylitarjontaa.Hinnoista heillä ei ole lupa puhua.

Kuva 6 P11 30320 jpg

Hyvin kehittynyt Pihtakuusiviljelmä Langesön kartanon mailla Funin saarella.

2-3 vuoden kuluttua tulevat kuuset myyntiin.

Kuva 7. P11 30728 jpg

Asker Teglgaard esittelee saksalaista Grinner kuusen jalkaa, jota on myyty Saksassa miljoonia kappaleita. Pari polkaisua pedaaliin ja kuusi on tukevasti pystyssä. Ei tarvita tyven sievennystä ja vesitilaakin on riittävästi.

Metsänhoitaja Martti Issakainen 10.4.2015

Puunkäyttöä tehostettava Pohjois-Savossa

Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsät kasvavat enemmän kuin koskaan ennen – 105,5 milj.m3 runkopuuta vuodessa. Keskimäärin 113 m3 / ha. Pohjois.-Savossa 136 m3/ha. Metsiemme pystypuuvarasto on huimat 2400 miljardia m3, josta Pohjois-Savossa 180 milj.m3 eli 7.5%.

Puuta käytetään joka ikinen vuosi n. 30 milj. m3 alle kasvun. Pohjois-Savon osuus tästä on n. 2.3 milj.m3. Hyvinkin yhden uuden sellutehtaan tarve pelkkää hakkuusäästöä!

Lisää puuta pitäisi saada liikkeelle: teollisuuteen, sahoille, huonekaluiksi , bioenergiaksi jne. Metsämme ovat pahasti vajaakäytössä. Samaan aikaan kärsitään suurtyöttömyydestä . Eniten juuri niillä alueilla, missä metsiä on siunaantunut kasvavia määriä. Olisi totisesti kirveelle töitä.

Metsävarantomme kääntyi kasvuun 1970-luvulta. Syitä on monia. Soiden laajat ojitukset , jopa 300 000 ha / v sekä muut tehokkaat metsänparannustoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Maamme 9 milj. hehtaarin suoalasta lähes 5 milj.ha on ojitettu. Nykyisin kunnostetaan vain entisiä ojituksia. Uusojitukset on lopetettu aikaa sitten.

On myös hyvä pitää mielessä pitkään jatkunut raakapuun tuonti Venäjältä – enimmillään jopa 20 milj.m3 vuodessa. Sekin osaltaan kasvatti Suomen metsävarantoa. Venäjän puutullit tyrehdyttivät puuntuonnin lähes täysin, eikä aallon pohjaa ole kunnolla sivuutettu , vaikka puutullit poistuivat.

Tähän on tultu. Makaammeko arvokkaan varaston päällä ja annamme sen hitaasti lahota? ”Puulla parempiin päiviin” kuului taannoin slogan. Puu ja sen jalosteet ovat edelleen merkittävä Suomen talouden tukipilari ja tärkeä vientitulotähde. Olisiko aika ryhtyä hyödyntämään paremmin kestävää luonnonvaraamme ? Pitäisi ryhtyä lisäämään puun käyttöä lähemmäs kestävää tasoa.

Joitakin ajatuksia nykytilanteen kehittämiseksi:

Lisätään puun käyttöä energiaksi. Asutuskeskuksiin pitäisi investoida paikallisia energialaitoksia, jotka käyttäisivät raaka-aineena puuta esim hakkeena tai murskeena. Näin syntyvän bionergian tulot jäisivät omalle paikkakunnalle, urakoitsijat työllistäisivät, työttömyys laskisi ja verotulot kasvaisivat. Hyödyt jakautuisivat paikkakuntalaisille eivätkä valuisi erilaisten fortumien taskuihin ja sitä tietä kyseisen kunnan verottajan ulottumattomiin.Kenties veroparatiiseihin saakka.

Hakkeen polton tekniikka osataan. Puun korjuutekniikka on hallussa, osaavia yrittäjiä ja työmiehiä löytyy. Hakelämpölaitosten investonnit ovat kohtuullisia. Tarvitaan vain päätöksiä.

Julkinen valta voisi edesauttaa tarvittaessa tukemalla investointeja esim. 1%:n lainalla vaikkapa 10 vuodeksi, jotta toiminta lähtisi ripeästi käyntiin.

Lisäpuu saataisiin metsistä liikkeelle joko energiapuutuella tai verotuskeinoin. Isojen metsäfirmojen lobbausta kuuntelemalla puun energiakäyttö lisääntyy nihkeästi. Niiden tärkein tavoite on varmistaa laadukkaan raakapuun saanti mahdollisimman edullisesti tehtaalle. Tavoite on usein ristiriidassa lisääntyvän puun energiakäytön kanssa.

Latvukset, oksat ja tarvittaessa kannotkin lisäisivät potentiaalisesti käytettävissä olevaa biomassaa ainakin 20 %. Tämäkin reservi on lähes käyttämättä. Bioenergian tuntuvakin lisäys ei ole raaka-aineesta kiinni. Suurin ongelma taita olla korvien välissä. Miksi emme hyödyntäisi metsävaroja paremmin kaikkien hyödyksi?

Toinen merkittävä metsäenergian käyttötapa on puura-aineen ( sahanpuru, hake, rangat yms. ) pelletöinti. Pellettitehtaita mahtunee lisää vielä Pohjois-Savoonkin. Tosin pellettitehdasinvestointi on hakelaitosta vaativampi ja kallimpi investointi. Siihenkin osaamista löytyy.

Kaikki muutkin toimintaedellytykset olisivat olemassa.

Ei pidä myöskään unohtaa puuhun perustuvaa paikallista pienyrittäjyyttä kuten hirsimökkien, puutalojen rakentamista , leikkipaikkojen, ulkoilureittien taukopaikkojen yms.Vain mielikuvitus rajoittaa.

Alueelliseen puunjalostamiseen tulisi ylipäätään panostaa kaikin tavoin. Sahatavaraa viedään vielä liian paljon jalostamattomana. Muut maat ostavat sahatavaran, jalostavat sen edelleen ja myyvät hyvällä hinnalla maailmalla. Esim. Tanskan huonekeluteollisuus on 10 kertaa Suomea suurempi. Ehkäpä juuri puu raaka-aineen runsaus on tehnyt suomalaisista laiskoja kehittämään uusia puutuotteita. On uusien ajatusten ja uusien toimintatapojen aika. Päästetään luovuus irti.

Faktoja Suomen metsistä:

Metsien kasvu 105,5 milj.m3 / v runkopuuta

Puuvaranto 2400 mrd.m3 ”

Keskikasvu 113 m3/ ha Suomessa

Keskikasvu 136 m3 / ha Pohjois-Savossa

Hakkuukypsyys n. 60 vuotta

Puun käyttö n. 60 milj.m3 / v

Hakkuusäästö n. 30 milj.m3 / v

Soita ojitettu n. 5 milj.ha

Koko suoala n. 9 milj.ha

Lähde: Metsäntutkimuslaitos vuosikirja 2014

Esimerkki: Jos puuta hakataan 1 milj.m3/ v nykyistä enemmän vaikkapa Pohjois-Savossa, tarvittaisiin . n. 25 korjuukoneketjua ( hakkuu+ajokone ). Lisätyötä syntyisi n.

150 konekuskille, 25 rekka-autolle ja 50 kuljettajalle.

Lisäksi uusia metsäkoneita, huoltomiehiä, dieseliä, varoasia yms.

Metsän omistajille lisää kantorahatuloja n. 25-30 milj. euroa/ v.

Ylä -Savon talousalueelle piristystä talouteen lisääntyneiden verotulojen ja vähentyneen työttömyyskulujen muodossa. Listaa voisi jatkaa, mutta se jääköön toisten tehtäväksi.

Todellinen win win -tilanne.

Kuvat:

1. Koivumassapuuta riittäisi myös energiakäyttöön. Ojitetut suot puskevat koivua kiihtyvällä vauhdilla.
2. Nuoria harvennettavia metsiköitä on myös runsaasti. Kuljetus rankana tienvarteen, haketus tienvarsivarastolla ja kuljetus hakeautoilla lämpölaitokselle.
3. Kuvassa tehokas liikkuva autohakkuri, jolla keskimäärin 100 000 irtokuutiota haketta syntyy vuoden kuluessa. Se on yleisin tapa Suomessa. Hakemäärät ovat olleet ripeässä kasvussa viime vuosina.