Categories
Yleinen

EU:n kolme kovaa haastetta

”Finanssikriisi 2008 ravisteli EU:ta ja euroaluetta ennen näkemättömän kovasti. Lääkkeeksi tarjottiin ensin tiukkaa talouskuria ja sääntöjen noudattamista. Kunnes pitkittynyt ja kallis Kreikan kriisi pikku hiljaa pehmitti EKP/EU- päättäjät. Sitä seurasi massiivinen EKP:n elvytyspaketti , yhteensä yli 2000 miljardia euroa. Talous elpyi. Pörssikurssit eritoten, investoinnit vähemmän. Kuplaa syntyi.

Pakolaiskriisi seurasi 2015. EU:n ulkorajat pidettiin auki ja jäsenmaat uhrasivat runsaasti sekä inhimillisiä että talousresursseja ongelman hoitamiseksi. Maaperä oli otollinen populististen puolueiden nopealle kasvulle eri maissa, ei vähiten Suomessa. EU-maiden rajat pidettiin auki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vapaan liikkuvuuden nimissä, joka oli yksi tärkeimmistä ongelmista Britannian ja EU:n välisissä eroneuvotteluissa. Tuskin pöly tästä kädenväännöstä ja Britannian EU-eropäätöksen virallistumisesta oli laskeutunut, kun mikroskooppinen koronavirus pääsi irti Kiinasta ja levisi nopeasti koko maailmaan. Euroopassa Italia ja Espanja suurinpina maalitauluina.

Koronako hajottaa  euroalueen ja kenties koko EU:n? Koronaviruksen vakavuus ja sen taloudelliset seuraamukset yllättivät täysin EU:n päättäjät. Pakolaiskriisin ratkaisuksi tarjottiin avoimia rajoja ja yhteistä taakan kantoa. Koronaa vastaa taistellessa suljettiin rajat ja avattiin lompakko.  Jokainen jäsenmaa painii ennen näkemättömien ongelmien kanssa. Ensin terveydenhoito ja senjälkeen talouden hoito. Kukin maa tekee nopeita ja itsekkäitä päätöksiä. Brysselistä kysytään neuvoa lähinnä kohteliaisuuden vuoksi.                                                           

On selvää, että ylivelkaantuneet EU-maat, jotka eivät ole kunnolla elpyneet finanssikriisistä, ovat totisen paikan edessä. EU-maiden julkinen velka lienee  keskimäärinjo yli 100% BKT:sta. Italiassa n. 140 %. Italia onkin suurin murheenkryyni. Liian iso kaatumaan ja samalla liian iso pelastettavaksi yhteisvoimin. Saksa on tähän asti toiminut pääpelastajana , mutta nyt sen omat talousmurheet saattavat tehdä siitä lopun.

Lähikuukaudet paljastavat mille perustalle EU- ja etenkin eurotalo on rakennettu. Hiekkaperusta ei kestä, mutta löytyykö tukeva kalliopohja? Sitä voi vain arvailla.                                                                                                                    

Poliittisesti mielenkiintoinen kysymys on populistipuolueiden kannatuksen kehitys. Mitä tehdä kun rajoja on vaadittu kiinni ja nyt rajat on suljettu. Kaiken lisäksi rajoja on alettu vetää kiinni jopa valtion sisällä.

Leave a Reply